Ruoka tekee juhlan

Minä tykkään ruuasta. Mielestäni juhlien parhaita puolia on, kun saa herkutella kaikella hyvällä. Enkä nyt tarkoita niinkään makeaa, kuin että ruoka on hyvää. Vaikka tietenkin makeatkin herkut ovat mieleeni. 

Niinpä lähdin innokkaasti kilpailuttamaan pitopalvelua häihimme. Me kävimme kyllä ennen sitä keskusteluita ruuasta. Mies olisi ehkä ollut valmis tekemään ainakin osan ruuista itse, mutta minä ilmoitin, että en kyllä aio stressata ruuasta ennen häitä. Menetän hermoni ja olen vain kiukkuinen eukko. Sellainen ei ole kovin viehkeä näky morsiamena. Mies totesi, että hänen vanhempansa varmasti auttaisivat mielellään. Kuten varmasti tekisivätkin. Mutta minä toivoisin heidän ennemminkin nauttivan juhlasta kuin viettävänsä sitä ennen viikon patojen ja pannujen äärellä niskalimassa. Saattaisi mieli muuttua sen suhteen, että ihan ok, että heidän poikansa avioituu. Miniäntekelekin voisi saada pitkän liudan miinuksia peräänsä. En missään nimessä halua ottaa tällaista riskiä. (Minulla on kyllä siis oikeasti ihan hyvät välit appivanhempiini, toim.huom)

kuva

Joten tämän keskustelun jälkeen aloin kilpailuttaa pitopalveluita. Pistin muistaakseni kolmeen paikkaan kyselyä (täällä päin ei oikein ollut mieluisia pitopalveluita - tai en vain löytänyt niitä). Kaikki kyllä lopulta vastasivat, mutta osalla meni siihen monta viikkoa. Niinpä päätimme valita sen, joka vastasi nopeimmin, oli ystävällisin, palvelualttein ja josta olemme kuulleet kehuja. Minä en halua joutua murehtimaan ennen häitä sellaisesta pitopalvelusta, jonka kanssa yhteistyö on hankalaa. Pitopalvelu tulee toiselta paikkakunnalta, mutta maksamme kyllä kilometrit mielellämme, kun muu paketti vaikutti hyvältä. Vaikutuin viimeistään siinä vaiheessa, kun omista ehdotti, että he voivat leipoa meille lähempänä häitä olevaan tapaamiseemme maistiaskakkuja, että meidän on helpompi päättää, millaiset kakut haluamme. 

Annan muuten hurjasti pisteitä siitä, että tässä pitopalvelussa kakkujen hintoja ei lasketa euroa per nenä, vaan kakulla on kiinteä hinta (mielestäni erittäin kohtuullinen n. 35e) ja siitä riittää kahdellekymmenelle herkuttelijalle. Muissa paikoissa kakut olivat 4-6e/henkilö muun menun hinnan päälle. 

kuva

Ruokahan on juhlien isoin menoerä. Mutta kuka jaksaa juhlia, jos ei saa syödäkseen? Ja minusta ainakin tulee aivan järkyttävän kiukkuinen ja rasittava ihminen nälkäisenä. Luulen, että äitini antaisi vinkiksi miehelleni, että ruoki nainen tarpeeksi usein, jos hän saisi antaa vain yhden vinkin avioliittoamme varten. Mutta hänen ei tarvitse. Mies on kyllä huomannut sen jo.

No niin, lätinät nyt sikseen. Tässä siis tämän hetkinen suunnitelma tulevasta menustamme. 

• Vihersalaattia kauden aineksista
• Punasipulista tomaatti-mozzarellasalaattia
• Laivurin lohi-perunasalaattia

• Kylmäsavulohta
• Pielisen savumuikkuja
• Pippurista kalkkunan fileetä ja tsatsikia

• Karelian savuhärkää fileenä
• Metsäsienikastiketta
• Mustapekkakastiketta
• Uunissa paahdettuja rapeita perunalohkoja
• Paahdettuja sesongin kasviksia

• Kotikaljaa, maitoa ja limevettä
• Karjalanpiirakoita ja munavoita
• Rosmariinifocacciaa ja yrttilevitettä

• Kahvia, haudutettua teetä ja marjamehua
• Hääpikkuleivät 

Tämän lisäksi siis vielä kakut. Menussa on ruokia, joita itse en niin fanita (muikut ja perunasalaatti..), mutta joista mies pitää. Joten sen vuoksi vähän tasapainottelua makunystyröiden mieltymysten mukaan. Sienikastike oli ehdoton, mitä halusimme, mutta tiedämme, että kaikki eivät siitä pidä ja sen vuoksi haluamme tarjota myös vaihtoehtoisen kastikkeen. Ruoka on tarjolla buffetista. Ja aion yrittää kaikkeni, että ruuan saisi katettua kahdelle sivustalle. Olimme tänä kesänä häissä, joissa oli vain yksi jono ja kieltämättä kävi mielessä, että toinen jono olisi nopeuttanut tilannetta paljon. Toki tuossa tilassa ei ollut oikein mahdollisuutta saada ruokaa tarjolle molemmin puolin. Lisäksi meidän häämme ovat pienemmät.

Olen niin fiiliksissäni, että saimme juuri tämän pitopalvelun (vastausviestissä oli, että eiköhän vielä yhdet häät tuolle meidän päivämäärälle heidän pitopalvelulleen mahdu, eli läheltä liippasi, ettemme saaneet haluamaamme) ja että meillä on nyt sopimus siitä, ettei häissämme tarvitse kärsiä nälästä!