Ensi viikolla käymme katsomassa vielä yhden hääpaikan ja sen jälkeen teemme päätöksen, missä ja miten häämme vietämme. Onhan sekin jo hieno saavutus, että olemme rajanneet päätöksen teon tällaiseen vaiheeseen, että enää ei niinkään etsitä uusia paikkoja, vaan arvioidaan näiden tiedossa olevien ja jo katsastettujen hyviä/huonoja puolia.
Oikeastaan olen kyllä nyt sen verran kolunnut tämän lähialueen hääpaikkavaihtoehtoja, että melkein pitäisi tehdä siitä jonkinlaista listaa varmaan muidenkin riemuksi, koska kieltämättä sai google laulaa pitkään ja hartaasti, kun tutki vaihtoehtoja. Varsinkin, kun tutki vaihtoehtoja, jotka eivät ole ne kaikista yleisimmät.
Lähinnä pohdin, että kun tunnustan asuinpaikkakunnan, niin kuinka paljon anonyymiteetti kärsii? Mikä on aivan naurettavaa sinänsä. Tiedän, että näiden tähän astistenkin jorinoiden perusteella lähipiiri pystyy minut identifioimaan (vain sulhanen tietää tästä blogista) ja niin kauan kun en naamatauluani tänne täräytä, niin muuten on tuntemattomampien vaikea minua tunnistaa. Eihän muut kuin läheisimmät edes tiedä hääsuunnitelmistamme. Kihlaus on tietenkin julkista tietoa, mutta nykyään ihmiset menvät kihloihin ja häät tulevat pian/myöhemmin/joskus tai ei ikinä. Nykyään on niin normaalia mennä kihloihin ja odottaa sen jälkeen vaikkapa viisi vuotta avioitumista, että kukaan ei ole meiltä edes kysellyt häistä sen jälkeen, kun heti kihlautumisen jälkeen kuittasimme puheet "katsotaan sitten" toteamuksella.
Miten pääsinkin näin helposti asiasta kukkaruukkuun?
Mietityttääkö muita hääbloggaajia tuo tunnistettavuus? Toiset kirjoittavat selvästi nimellään ja kasvoillaan, toiset enemmän anonyymisti. Miten päädyitte tekemään tuon rajauksen? Tai onko se muuttunut bloggauksen aikana?
Kyllä mua ainakin mietityttää tunnistettavuus... En oikein tiedä miten olen sen rajauksen tehnyt, tuntuu että se elää vähän koko ajan. Ensin ajattelin etten julkaise omaa kuvaani, mutta sit kuitenkin tein niin. Ehkä eniten mietin kuitenkin miten henkilökohtaisia asioita kirjoitan, monta postausta jäänyt julkaisematta, koska tullut tunne, et tää kuuluu vaan mulle ja mun läheisille. Tässäkin varmaan niin monta oikeeta tapaa ku on bloggaajaakin :)
VastaaPoistaNäköjään rajojen vetäminen ainakin itselleni on vaikeaa. Jospa siis näin aluksi tiukemmalla linjalla ja sitä voi sitten höllentää, jos tulee sellainen tunne. :) Minäkin olen pari postausta tainnut lopulta jättää julkaisematta, koska tuntui menevän liian henkilökohtaiseksi. Tykkään paljon lukea blogeja, joista bloggaajan persoona tulee esille, mutta samalla kyseenalaistan, kuinka paljon haluan itse tuoda omaa ajatusmaailmaani esille blogissani.
PoistaOnneksi tässä touhussa mikään ei ole lukkoon lyötyä ja aina voi muuttaa mieltään. :)
Minä olen miettinyt myös paljon tunnistettavuutta. Minun blogista tietää ainoastaan mieheni ja siskoni, enkä tahtoisi ennen juhlia siitä muille puhuakaan, sillä olisi kurjaa jos moni yllätys, yksityiskohta ja ohjelmanumero olisi osalle vieraista jo tuttuja. Tosin kaikista tärkeimmät yllätykset jätän suosiolla paljastettavaksi vasta häiden jälkeen. En tiedä miksi, mutta eniten minua mietityttää se tunnistettavuudessa jos puolitutut löytävät blogin, tunnistavat minut ja jäävät seuraamaan blogia vain siksi, että ovat uteliaita. Toisaalta jonkilaista uteliaisuutta blogien seuraaminen on, mutta koen kuitenkin, että jos itsellä on kiinnostus aihetta kohtaan (omat häät tai muuten vain on kiinnostunut häiden järjestämisestä) se on ihan ok. Osasinkohan nyt oikein selittää mitä tarkoitan :) Lyhykäisyydessään siis esimerkiksi: jos lapsuuden naapuri "mirkku" joka aina kiusasi koulussa ja johon et ole pitänyt yhteyttä 15 vuoteen löytää blogin ja jää seuraamaan vain siksi, että haluaa urkkia millaiset häät järjestän se ei tuntuisi kivalta, toki jos mirkku on itsekin menossa naimisiin ja on kiinnostunut siksi että tahtoo jakaa asioita ja mielipiteitä muiden morsianten kanssa se taas tuntuisi ihan kivalta. Äh...menipä monimutkaiseksi :D
VastaaPoistaYmmärrän täysin, mitä haet takaa. Minulla on aika samanlainen fiilis. Että en todellakaan haluaisi puolituttujen "kyttäävän" tekemisiäni ja suunnitelmiani. Toisaalta sitten täysin tuntemattomat eivät haittaa yhtään. Ja oletan, että tuntemattomat blogin löytävätkin juuri koska ovat kiinnostuneita teemasta (häistä). Läheisten kanssa on vähän kaksi piippuinen juttu, että tavallaan ei haittaa, mutta kuitenkin haluaisin pitää tämän enemmän omana juttunani. Tiedostan kyllä, että kirjoitan julkista blogia, jota kuka vain voi seurata, mutta ainahan sitä saa haaveilla! :D
PoistaMietityttää! Itse kerron blogissa melko avoimesti itsestäni, parisuhteestani ja hääsuunnitelmistani, mutta nimimerkin takaa ja ilman tunnistettavia kuvia (olen kyllä koko ajan varma, että olen johonkin unohtanut kaikki tietoni näkyviin :D). Nimenomaan siksi, etten halua vieraidemme löytävän blogia ja saavan kaikkia yksityiskohtia selville jo etukäteen - sitä paitsi tällä hetkellä hääsuunnitelmat ovat vasta perheidemme tiedossa. Muutama tuttu löysi blogin kuitenkin heti sen alkumetreillä, kun julkaisin postauksen polttareista, joissa olin vieraana. Kaasoille kerroin myös blogin olemassaolosta, jotta he pysyvät paremmin kartalla siitä, missä mennään, kun ei kaikki asuta samassa kaupungissa ja toinen heistä lähtee vielä vaihtoonkin tässä ennen häitä. Todennäköisesti tulen myös paljastamaan kasvoni kuvissa siinä vaiheessa, kun aletaan harjoitella meikkiä yms, mutta vielä hetken haluan kuvitella kirjoittavani anonyymisti :D
VastaaPoistaPitkä kommentti, jossa ei ole mitään järkeä, mutta siis joo, varmaan näitä tuntemuksia on kaikilla bloggaajilla, ja ehkä vielä enemmän hääbloggaajilla, kun kuvaan astuu nimenomaan tuo mitä-haluan-vieraiden-tietävän-etukäteen-puoli :/
Kiitos kommentista, pidän pitkistä aivan erityisesti. ;)
PoistaMinä jotenkin elän sellaisessa kuplassa, että kuvittelen, ettei vieraat kovin paljon selaisi hääblogeja, joten eivät voisi vahingossa päätyä tänne. Korkeintaan pari ystävää, jotka parhaillaan suunnittelevat myös omia häitään. Häät ovat kuitenkin niin henkilökohtainen asia, että tavallaan en halua asettaa niitä arvostelun kohteeksi. Mikä on taas vähän nurinkurista, että kun julkisesti kertoo hääsuunnitelmista, niin tottakai niitä voi kuka tahansa lukija kritisoida. Mutta ainakin tähän asti hääbloggaajien kesken on ollut ihanan tsemppaava henki, eikä mitään lyttäyskulttuuria.
Hankalaa, kun en oiken osaa itsekään määritellä, mistä kaikkialta kenkä puristaa ja on niin ristiriitaisia käsityksiä koko asiasta. :D