lauantai 6. helmikuuta 2016

Tahtoo Viva la Vidan!

En voi sille mitään, olen aivan ihastunut tähän Coldplayn Viva la Vidan urkuversioon. Tahdon niiiiiiin paljon saada tämän meidän poistumismarssiksi. Nyt vain toivon sormet ja varpaat ristissä, että meille sattuu sellainen kanttori, joka hyväksyisi tämän marssiksi. Tämä olisi jotenkin ihanan erilainen ja herättäisi varmasti hilpeyttä myös vieraissamme.



Enää tarvitsee sitten päättää kahdesta vanhasta lempparista, että mikä olisi sisääntulomarssi? Olen aina kuvitellut, että se olisi tuo Prinsessa Ruusunen, joka on kulkenut meidän suvussa häämarssina mm. vanhempieni. Mutta sen jälkeen, kun vanhempani erosivat, niin en ole ollut enää yhtä varma. Toisaalta mietin, onko toinen suosikkini Trumpettisävelmä liian reipas sisääntulomarssi?

Aiemman postaukseni häämarsseista voi siis lukea täältä.  Voimme todeta minun mahtipontisesti todenneen, että nämä ovat ne THE marssit. Ja kappas vain, kuka täällä onkaan taas epäroimassa valinnan kynnyksellä ja muuttamassa mieltään?

Oikeastaan luulen tietäväni, mihin ratkaisuun tulen päätymään, jos kanttori on suopea, mutta ehkä en enää lähde julistamaan mitään.. :D

Ps. Kappas! Blogini on tullut 3,päivä huimaan 1-vuotiaan ikään! Muistaako joku, miten alunperin suunnittelimme pieniä puutarhahäitä kavereille ja kahvittelua vanhemmille? Onneksi suunnitelmat muuttuivat, koska meillä ei ole enää sitä pihaa... ;)

2 kommenttia:

  1. Oli heti pakko käydä kuuntelmassa, että miltä se nyt uruilla kuulostaa ja onhan se ihana :)

    VastaaPoista