Jotain sinistä ja vilvoittavaa

Olin viime syksynä reissussa Portugalissa. Kävin paikallisessa liikkeessä, jossa myytiin viuhkoja. Silmäni alkoivat hiukan kiilua ja sormeni syyhytä, kun huomasin yhdessä nurkassa viuhkoja. Suomi ja elokuu on sellainen yhdistelmä, että säästä ei voi tietää yhtään, mitä on luvassa (tosin missä kuussa sitä tietäisi). Olettaa voisi, että päivä olisi lämmin, mutta on myös mahdollista, että se on hyytävä ja vettä tulee kuin saavista kaatamalla. Kuitenkin siltä varalta, että sattusi olemaan lämmin, ostin itselleni viuhkan. 

Mietin myös, että viuhkan takana voin myös huomaamatta pyyhkiä tarvittaessa kulmiani tai peittää nauruani, tai mitä nyt tarvitseekaan? En vielä syksyllä ollut varma teemaväreistämme ja pelkkää valkoista viuhkaa liikkeessä ei ollut. Joten otin lempi väriäni, eli sinistä sisältävän viuhkan. Tässä hiljattain sitten tajusin, että viuhkan sininen voi hyvin olla minun "jotain sinistä". 

Ja koska minut on kasvatettu periaatteeseen "kaverille kans", niin ostin sitten samanlaisen viuhkan äidilleni. Siinä vain on eri värinen kukka. Olen aika varma, että äitini tulee hankkimaan mekon, jossa on juuri tuota kukan sävyä. Silloin viuhka ja asu mätsäisivät. ;) 

Viuhka ehkä menee kategoriaan "vuosisadan hääturhake", mutta jos sattuu oikeasti hellepäivä, niin saatan olla aika kiitollinen viuhkasta. Vielä kun vain muistaisin sen pakata mukaan.

Onko järjetöntä laittaa jo nyt kaasolle viestiä siitä, että muistuttaa minua?! :D