maanantai 16. helmikuuta 2015

Pihalla kuin lumiukko

Ei tässä näin pitänyt käydä! Ideoimme viikonloppuna häitämme ja sen sijaan, että olisimme jotenkin saaneet selvemmät sävelet tekemisillemme, menimmekin vain enemmän sekaisin. Mieheni totesikin jossain vaiheessa, että homma alkaa taas paisua. Mutta eikös hullujenkin ideoiden pidä tulla kuulluksi? Sitä kauttahan ne omat juhlat rakentuvat.


Nyt siis mietimme, että pitäisikö kuitenkin varata vihkimisen jälkeen jonkin tila, johon ottaa pitopalvelu ja juhlia siellä perheidemme kanssa. Alunperin pohdimme ravintolaan menemistä ja sen jälkeen kahvittelua kera hääkakun meillä kotona. Mutta näköjään meidän pitää nyt miettiä tämäkin vaihtoehto. Siinä on puolensa ja puolensa. Olisi ehkä juhlavampaa mennä jonkin muualle kuin pelkkään ravintolaan ja siellä voisi sitten juhlia vapaasti koko päivän. Mutta tämä tarkoittaa tietenkin taas lisäkuluja. Toisaalta, ravintolakin on aika kallis vaihtoehto. 

Päädyimme eilen googlettelemaan taas uusia vaihtoehtoja ja punnitsemaan niitä. Varmaan pariin paikkaan laitan tarkempaa kyselyä. Ykkös vaihtoehtoni olisi kaunis huvila, mutta se myös maksaa eniten. Lisäksi paikkaan liittyy muitakin kuluja, sinne pitää ottaa tietty pitopalvelu, maksut tarjoilijoista, pöytäliinoista jne. Toisaalta sitten taas on vanhoja kouluja ja vastaavia, jotka pystyy vuokraamaan todella edullisesti. Mutta niissä on aivan erilainen tunnelma. 


Jälleen kerran totean, että onneksi tässä on vielä puolitoista vuotta aikaa. Voidaan käydä katsomassa erilaisia paikkoja, unohtamatta ravintoloita ja pyöritellä erilaisia vaihtoehtoja sekä excell-taulukoilla budjettivaihtoehtoja. Voi kun saisimme jonkinlaisen ahaa -elämyksen mahdollisimman pian! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti