Haaste vastaanotettu!

Sain hiljattain jopa kahdesta blogista haasteen jatkaa lauseita hääteeman ympärillä. Idean oli lifestyle -blogeista bongannut Always walk beside you -blogin Susanna M ja sen myötä haaste osui minuun myös Adventure Of A Lifetime -blogin Eveliinalta. 

En ymmärrä... miksi olin viime viikolla niin lähellä täydellistä häähermoromahdusta. Ensimmäinen laatuaan, eikä sille ollut mitään loogista syytä. Okei, ehkä väsymys. Onneksi tuo ihana mieheni lupasi ottaa hääohjaset käsiinsä, kun hänellä alkoi loma. 

Seuraavaksi ajattelin... alkaa tehdä kylttiä vohvelipaisto-ohjeista.

Viime aikoina... olen hieman murehtinut tulevaa. Meidän tulevaisuuden kuvamme on tällä hetkellä se, että heti häidemme jälkeen mieheni muuttaa toiselle paikkakunnalle työn perässä ja asumme viikot erillämme. Voi olla pikkuisen karu paluu ihanan häähumun jälkeen arkeen, kun maannataina tuore rouva jää vilkuttamaan nenäliina kädessä miehen perään. Tästä syystä odotan ristiriitaisin fiiliksin hääpäivää.

En osaa päättää... ostaisinko hääpäiväksi vielä uudet matalat kengät, jotka olisivat saman tyyliset kuin hääkorkkarit. Toisaalta hyvin voisin mennä vanhoillakin, mutta toisaalta tekisi niin mieli hankkia kengät. Ehkä tilaan yhdet sovitukseen ja jos ne ovat huonot, niin unohdan koko ajatuksen.

Hävetti... kun soitin kauneushoitolaan ja aloitin puhelun samalla litanialla kuin työpuheluita soittamalla. Kyllä hävetti. Vaikka sopertelin, että anteeksi kauheasti, kun menin sekaisin, vaikka yksityishenkilönähän tässä soittelen. Miten sekaisin olen muutaman viikon päästä, kun nimikin vaihtuu?!

Muistan ikuisesti... kun tapasin mieheni ensimmäisiä kertoja ja tuumasin, että siinä on todella huumorintajuttoman oloinen kaveri. Olin kyllä niin väärässä kuin ihminen voi olla, joten ei kannata aina luottaa siihen ensivaikutelmaan! :D

Päivän paras juttu... Mies vei meidän sormukset kaiverettaviksi!!

Noloa myöntää, mutta... sain jo aiheettoman kohtauksen siitä, että olisin laskenut hormonikiertoni ja että hääpäivänä olisi alkanut menkat. Sätin itseäni kaksi päivää siitä, miten olen voinut laskea ne väärin. Ja sitten tutkailin asiaa uudelleen ja totesin, että olin alunpitäen laskenut aivan oikein ja turhaan vuodattanut miehelleni siitä, että olen hääpäivänä turvonnut valas, jolla on naama täynnä näpyyjä ja joka oikuttelee ja kiukuttelee kaikesta. Ei terve.

Viikko sitten... Sain työkavereiltani etukäteismuistamisen tulevan rouviintumisen vuoksi. Olin todella otettu siitä. Ja onnistuivat yllättämään, koska olivat sen verran etuajassa. Moni oli jäämässä lomille ja he olivat läheisimpiä työkavereitani, niin halusivat olla muistamisessa mukana.

Kaikista pahinta on... epävarmuus. Pelkään ihan hulluna, että hääpäivästä tulee kaaottinen, jos jokaikista yksityiskohtaa ei ole pilkulleen suunniteltu ja kaasolle/bestmanille kirjallisena ilmoitettu. Pelkään, että unohdan jotain tärkeää päivän kulkuun liittyen. Ja kyllä, kaikki vakuuttavat minulle, että eihän kukaan tiedä, jos jokin ei mene suunnitellun mukaisesti. Ei niin, mutta jotenkin pelkään, että jostain kummallisesta syystä tilanne ajautuisi kaaokseen.

Salainen taitoni on... tehdä mistä tahansa asiasta excellin. En itsekään tiedä, kuinka monta excelliä minulla on tällä hetkellä häihin liittyen.

Jos saisin yhden toiveen, se olisi... että mieheni olisi saanut olla vielä häiden jälkeisen maanantain kanssani kotona onnellisessa hääkuplassa. Jos taas saisin oikeasti yhden toiveen, niin toivoisin oikeasti sitä maailman rauhaa. Otan vastaukseen häänäkökulman; Koska kieltämättä mietityttää varasimme pari viikkoa sitten häämatkan Nizzaan. Tuntuu hurjalta, miten ei voi yhtään tietää, mitä tapahtuu ja missä. Mutta ei voi antaa pelolle valtaa, koska silloin lakkaa elämästä. Mutta kieltämättä itkukurkussa luin Nizzan uutisointia viime viikolla.

Minulla on pakkomielle... hoitaa kaikki hääjärjestelyt yksin ketään muuta vaivaamatta. En ole raaskinut edes vuodattaa asioita kaasolleni, koska hänellä on niin paljon kaikkea omassa elämässäänkin. Onneksi on sulhaseni, joka ei anna minun hoitaa kaikkea yksin. Hän aikoo huomenna tehdä meidän kirkko-ohjelmat. Oonko jo varmasti tuonut tarpeeksi selvästi ilmi, että mieheni on ihana?

Söin tänään... Porkkanasosekeittoa. Ei ollut vuosisadan idea olla lomalla, kun häihin oli alle kaksi kuukautta. Terveisin, tykkään ruuasta. Vyötäröni näyttääkin siltä.

Ärsyttävintä on... että kaikki kyselevät, missä vaiheessa hääsuunnittelut ovat ja joko stressaa. Koska en minä tiedä. Mistä sen tietää missä kohdassa hääjärjestelyt ovat? Ei niille ole mitään kronologista linjaa tai prosenttimittaria, joka kertoo, että häät ovat nyt 87% valmiit. Vastaan sitten aina, että hyvällä. Ei ketään kiinnosta yksityiskohtaiset kuvaukset. Enkä jostain syystä oikein jaksa alkaa niitä selittämään ties kuinka monennetta kertaa. Välillä on (joo, uskokaa tai älkää) kiva puhua muustakin kuin häistä. :D Ja voisiko stressistä kyselyn lopettaa? Olin viime viikkoon asti ihan viilipytty, mutta kun vielä kerran kysyttiin, että stressaako, niin lopulta illalla iski epätoivoinen stressipiikki.

Lisäksi ärsyttää se, että olen hukannut hääkynsilakkani. Missä se on?!?!

Tekisi mieli... irrottaa jostain vuorokauteen kaksi listätuntia. Tuntuu, että tällä hetkellä painan mahdottomassa oravanpyörässä, kun yritän hoitaa työt, elämän, liikunnat ja sen lisäksi järjestää häät kunnialla maaliin. Niin ja jossain kohti piti kai levätäkin? Olen vakuuttunut, että jos vuorokaudessa olisi 26 tuntia, saisin kaiken hoidettua!

Nämä ovat niitä asioita, joita pallottelen tällä hetkellä mielessäni. Mietintää, mitä häiden jälkeinen elämä tuo tullessaan, rakkaus tuota omaa sulhoa kohtaan ja kevyt maailmantuska. Muutamalla excellillä ja koomisella säästämisellä maustettuna. ;)

Haastan lauseita jatkamaan Marrasmorsiamen ja Insinöörin morsiamen!

Liebster Award x kolme

Mitähän tähän alkuun sanoisi. Ehkä vaikkapa kiitos. Täällä blogeissa on viikonlopun aikana kiertänyt Liebster award -palkinto. Olen ollut koneen ääreltä poissa koko viikonlopun luonnon helmassa mökkeilemässä, mutta sen verran puhelimen näytöltä olen tirhustanut, että tällainen täällä on pyörinyt. Ja omaksi ilokseni ja ällistyksekseni minun blogiani palkinnolla muistivat Wedding Emilia -blogin Emilia, Miss Murphy menee naimisiin -blogin Miss Murphy ja lisäksi vielä Miehensä vaimo -blogi. 

Tämän palkitsemisen säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi.

2. Laita palkinto esille blogiisi.

3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen.

4. Nimeä 5 - 11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 1000 lukijaa. 

5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat. 

6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen.

7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät, mistä on kyse. 

Ihan ensimmäiseksi haluan vielä kiittää kaikkia tästä kunniasta. Olen rehellisesti sanottuna aika ällistynyt. Tämän haasteen myötä pääsen myös päivittämään omaa lukulistaani, joka muuten näkyy blogini vasemmassa sivulaidassa. Koska tämä haaste on tainnut jo kiertää lähes kaikissa blogeissa joita luen (tai ainakin luulen lähes kaikkien tulleen haastetuksi jo mukaan), niin en ehkä enää haasta ketään. 

Sen sijaan edessäni olisi savotta nimeltä "vastaa esitettyihin kysymyksiin". Eli seuraavaksi luvassa kolmen eri bloggajan esittämät kysymyspatteristot vastauksineen. 

Aloitetaan ensin Emilian kysymyksistä. 

1. Mikä on etunimesi tarina? (Jos etunimesi on blogimaailmassa salainen, kerro toisen nimesi tarina)

Etunimeni ei ole esillä täällä blogissa, mutta voin kertoa, että se on peräisin yhdestä biisistä.

2. Mitkä neljä tuotetta kauppakassistasi useimmiten löytyy ja miksi?

Maitoa, leipää, jugurttia ja omenoita. Koska maitoa ja leipää pitää aina olla ja töihin kannan eväinä mukana jugurttia ja omentoita kahvitauoille. Kuolen nälkään, jos yritän selvitä pelkillä lounaseväillä. 

3. Mikä saa ihosi kananlihalle?

Kylmä. Okei, tälllä kysymyksellä ei ehkä tarkoitettu sitä. :D En tiedä. Joskus joku biisi saattaa vetää kylmät väreet kulkemaan.

4. Kerro jokin kommellus, joka sinulle on joskus tapahtunut.

Mielestäni minulla on aina joku tarina kerrottavana, mutta nyt ei tule yhtään mitään mieleen. 

5. Mikä on turhin esine, joka kotoasi löytyy?

Omasta mielestäni kenkälusikka, koska en käytä sitä ikinä. Mieheni puolestaan käyttää sitä päivittäin, joten sen vuoksi kenkälusikka pysyy osana talouttamme. 

6. Ketä ihailet ja miksi?

Äitiäni. Hän on näyttänyt, miten elämän vaikeat hetket voi kääntää voimavaraksi. 

7. Mikä on kaunein näkemäsi maisema?

Perjantai-iltana istuin nuotiolla pimeässä. Tuli loimotti ja heitti liekkien kuvat myös ihan vieressä olevaan järven veteen, jonka aallot löivät rytmikkäästi rantaan. Pelkkä liekkien loimotuksen katsominen oli ihmeellistä, mutta kun kohotti katseen taivaalle, niin näki miljoonittain tuikkivia tähtiä. Siinä kokonaisuudessa oli jotain maagista ja niin paljon sellaista, minkä enemmän vaistosi kuin todella näki. 

8. Minkä asioiden tekemistä aina välttelet/et saa aikaiseksi tehdä?

Vien säälittävän harvoin roskat. Mieheni ehtii aina ennen minua (koska itse välttelen sitä viimeiseen siniseen saakka).

9. Oletko kalenteri-ihminen? Perinteinen kirjakalenteri, kännykän kalenteri vai jokin muu?

Olen. En selviäisi ilman kalenteria. Töissä käytän sähköista kalenteria, mutta vapaa-ajalla perinteistä paperista kalenteria. Meillä on myös kotona yhteinen kalenteri seinällä, johon merkkaamme yhteiset ja erilliset menomme. 

10. Mikä on vuoden paras päivä ja miksi?

Joulu. Olen vain jouluihminen. :)

11. Mikä on paras neuvo, jonka olet saanut?

"Älä koskaan suutele otsalle, jos voit suudella suoraan suulle" - Tommy Tabermann.

Ja seuraavaksi Miss Murphyn kysymykset:

1. Mikä oli lapsuutesi unelma-ammatti?

Opettaja. Halusiin aina opettajaksi. Mutta arvaattekos mitä? En ole opettaja. :D

2. Oletko aamu- vai iltaihminen?

Luonnostani olen enemmän iltaihminen. Mutta kun pitää herätä aamulla arkisin töihin, niin unirytmistä on tullut niin säännöllinen, että viikonloppuisin pilkin silmät ristissä viimeistään klo 23.00 ja haaveilen sänkyyn ryömimisestä. 

3. Voisitko kuvitella osallistuvasi Satuhäät -ohjelmaan?

En. Minulle häät on niin henkilökohtainen asia, etten haluaisi niitä reposteltavan mediassa. Blogiini voin valita, mitä haluan kertoa ja mitä en. Televisioon menisi varmasti paljon sellaista, mitä en haluaisi jakaa. Toisaalta: tykkään kyllä katsoa kyseistä ohjelmaa!

4. Mikä on puolisosi paras ominaisuus?

On vaikea valita vain yhtä. Hän on uskomattoman kannustava ja tsemppaava ihminen, joka tukee minua kaikessa, mihin haluan ryhtyä. Hän ei koskaan sano sellaista, mitä ei tarkoita ja hän on äärimmäisen luotettava. Lisäksi arvostan hänen kykyään heittäytyä ja hassutella. Etten tunne olevani ainoa hassu tässä parisuhteessa. 

5. Minkä kappaleen valitsisit juuri nyt Youtubesta?

En tiedä. Ei tee mieli kuunnella mitään. Ehkä joku meditatiivinen aaltojen kohina - se pitäisi minut vielä hetken kiinni menneessä mökkiviikonlopussa. 

6. Mikä on ollut mieleenpainuvin lomareissusi?

Jokainen lomareissu on mieleenpainuva ja ainutlaatuinen. Ehkä Pariisi, koska se oli minulle niin iso ja toteutunut unelma (ja vielä ylitti kaikki odotukseni) sekä Kroatian loma, joka oli minun ja mieheni ensimmäinen yhteinen lomamatka. Me harrastemma reissaamista, joten olemme ehtineet jo aika moneen paikkaan niin Suomessa kuin maailmalla. 

7. Mistä haaveilet?

Että työt jatkuisivat, seuraavista matkoista, hääpäivästä ja kauniin kuulaasta syksystä. 

8. Kuka on esikuvasi?

Äitini.

9. Kuuluuko juusto voileivässä kinkun alle vai päälle?

Alle!

10. Mikä asia saa sinut ärsyyntymään/suuttumaan välittömästi?

Nälkä. Jos olen nälkäinen, niin yleensä kaikki mahdollinen ja mahdoton tässä maailmassa saa minut hyvin kiukkuiseksi.

11. Mikä on pahinta, mikä hääpäivänä voisi mennä pieleen?

Olisi aivan hirveää, jos joku saisi vakavan sairaskohtauksen. 

Ja viimeiseksi Miehensä vaimon kysymykset:

1. Onko häillänne teemaa jos on niin mikä se on?

Ei oikeastaan. Ainakaan en ole vielä keksinyt mitään ja en koe teeman olevan mikään pakon sanelema. Ei meillä vielä ole mitään erityisiä värejäkään. :D

2. Kuinka päädyit valitsemaan häidenne värit?

En muuten lukenut tätä kysymystä ennen kuin vastasin edelliseen. Minulla ei ole aavistustakaan, millaisella väripaletilla tulemme pelaamaan. Valkoista tulee varmasti olemaan ja ehkä jotain rustiikkishenkisiä sävyjä (hääpaikka on hirsinen).

3. Tahdotko mielummin perinteitä vai jotain muuta?

Haluan sellaisia juttuja, jotka tuntuvat meistä molemmista hyviltä. Varmasti joitain perinteitä tulee olemaan, mutta esimerkiksi kakun kohdalla polkaisut kyllä jätetään väliin. 

4. Miten sinua kosittiin vai kositko sinä?

Minua kosittiin niin, että mies "piirsi" sormella selkääni kysymyksen, "mennäänkö naimisiin". Tietenkään en aluksi tajunnut yhtään, mitä hän kirjoittaa ja kysyin sitä. Hän vastasi, että enkö oikeasti saa selvää? Minä jo kiukustuin vähän ja sanoin, että EN! Mutta voi apua, miten sulin, kun hän sitten sanoi ääneen, mitä oli juuri kirjoittanut (kävisikö tämä muuten ensimmäisen kysymyspatteriston kommellukseksi?).

5. Mitä häiden jälkeen, valtaako/valtasiko tyhjyys?

Varmasti siinä vaiheessa, kun viimeiset vieraat lähtevät, tulee haikea olo. Olen vähän sellainen, että minulle se haikea olo iskee usein ja helposti. Voihan siitä pieni tyhjyyskin iskeä, mutta se on vain luonnollista. Ja sitten minun miehen on siinä ja lohduttaa minua ja vakuuttaa, että keksimme kyllä jotain muuta odotettavaa tilalle. <3

6. Muuttaisitko jotain puolisossasi jos voisit?

En. Rakastan häntä sellaisena kuin hän on. Ja se, että hän ei ole täydellinen, tuntuu helpottavalta. Silloin minunkaan ei tarvitse yrittää esittää täydellistä. Meidän suhteessa on mukana meidän hyvät ja huonot puolet ja niiden kaikkien kera meidän on hyvä olla yhdessä.

7. Kuinka tapasit puolisosi?

Ensimmäisen kerran tapamisemme yhdessä kokouksessa (vapaa-ajan harrastus, ei siis mikään työpaikkaromanssi). Mieheni ei muista minua sieltä, mutta hän jäi minun mieleeni.

8. Uskotko rakkauteen esisilmäyksellä?

Uskon, vaikka omalle kohdalle sitä ei olekaan osunut. Olen kyllä ihastunut vahvasti ensisilmäyksellä, mutta lopputulos ei ole yleensä ollut mikään paras mahdollinen. :D Kuitenkin maailmassa on niin monia tarinoita siitä "ensisilmäyksestä", että pakkohan siihen on uskoa. 

9. Pahin hääpainajaisesi?

Että jollekin läheiselle tapahtuu juuri hääpäivänä jotain kamalaa. 

10. Paras vinkkisi hääjärjestelyihin?

Stressaaminen ei vie asioita yhtään eteenpäin.

11. Näkyykö ammattinne häissänne?

Ei - onneksi. :D

Että tällainen maraton tällä kertaa. Minulla on jo ensi viikolle pari postausaiheitta mielessä, nyt vain toivon, että joku ilta ehdin istahtaa koneen ääreen purkamaan ajatukseni virtuaalimaailmaan. 

Unelmien polttarit

Sain Tyttö Sekä Hän -blogin Lauralta haasteen kertoa, millaiset ovat unelmieni polttarit. Olen nähnyt tämän haasteen kiertävään usemmassakin hääblogissa, joten haasteen idea ei liene monellekaan tuntematon. Eli pitää kopioida kuva, jossa on kysymyksiä polttariehin liittyen ja sitten tietenkin vastata niihin. Alunperin haasteen on lanseerannut Our love is a diamond -blogin Marija.

Täytyy tunnustaa heti alkuun, että en ole aiemmin edes yhtään miettinyt polttareita. En ollut edes pohtinut, mahdetaanko minulle järjestää sellaisia. Joten katsotaan, millaiset vastauksen saan aikaiseksi!

1. Kuka on vastuussa polttareidesi järjestämisestä?

Luulisin, että ystäväni. Ehkä vihjaan hänelle jossain vaiheessa, että josko hän ottaisi vastuun näistä kekkereistä. Hän varmasti sitten konsultoi muita ystäviäni ja he yhdessä mahdollisesti järkkäävät minulle jotain. Tuntuu jotenkin aivan hassulta ajatella, että joku järjestäisi juhlat minulle? :) 

2. Ketkä osallistuvat polttareihisi?

Monet ystäväni asuvat aivan eri puolella Suomea, joten se saa minut miettimään, että olisivatko he todella valmiit raahautumaan monta sataa kilometria minun polttareideni tähden? Minulla ei myöskään ole sellaista tiivistä ystävä porukkaa, vaan minulla on yksittäisiä ystäviä, jotka eivät ole ystäviä keskenään, vaikka saattavatkin tuntea toisensa. Mutta mitä nyt tässä yritin päässäni summailla, niin meitä olisi sellainen kahdeksan hengen porukka, jos kaikki pääsisivät tulemaan. 

3. Mitä odotat polttareiltasi?

Rentoutumista ja rentoa olemista. Ei mitään sellaista, että kenenkään tarvitsee menettää yöuniaan miettiessään, että onhan kaikki täy-del-lis-tä. Minulle tärkeintä olisi saada olla ystävieni kanssa.

4. Millaista ohjelmaa polttareissasi on?

Minusta olisi ihana mennä jonnekin mökille, olisi morsiussaunaa, kuohujuomaa, kikattamista, uimista ja grillailua. Mutta toisaalta, minua ei haittaa yhtään, jos ystäväni keksivät jotain aivan muuta. Kunhan huomioivat tuon viimeisen kohda tästä kyselystä. :D

5. Mitä et halua polttareidesi sisältävän?

Moni muukin tätä on jo aiemmin blogeissa kirjoittanut ja olen samaa mieltä: polttareiden ei tarvitse olla kalliit. En halua kenenkään pistävän kovinkaan paljon rahaa polttareihini. Missään nimessä. En myöskään halua, että polttarit aiheuttavat kenellekään stressiä.

Nolaamisjutut tai hassut asut eivät myöskään oikein ole mieleeni. Itseasiassa joskus nuorempana olin sitä mieltä, että en missään nimessä halua polttareita, jos se tarkoittaa vain morsiammen nolaamista. Mitkään extremetempaukset eivät myöskään ole minua varten. Ei tandemhyppyä, ei benjihyppyä.. oikeastaan ei korkeita paikkoja, niin kaikki on hyvin, enkä minä kuole kauhusta! ;)

Olen niin uusi tässä hääblogi maailmassa, että en oikein osaa haastaa ketään. Lisäksi en ole aivan kertalla, ketkä kaikki ovat jo haasteen saaneet. Mutta napatkoon halukkaat tämän haasteen itselleen! On niin mukava lukea, miten erilaisia polttarihaaveita jokaisella on.