Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hiukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hiukset. Näytä kaikki tekstit

tiistai 16. helmikuuta 2016

Hiusten kasvatus -projekti

Aloitin kaksi vuotta sitten oman hiusvärin kasvattamisen. Minulla oli hyvin tummanruskeat hiukset (no ehkä ne oli mustat) ja oma hiukseni on tällainen.. vaaleanruskea? Tuskailin jo vuosi sitten, että tästä ei tule mitään (linkin takaa näkyy tuolloinen tilanne) ja ajattelin nyt vilauttaa, missä mennään tällä hetkellä. 

Hiukset takaa
 Ja kun kävin itsekin kurkkaamassa, millaiset hiukset viime vuonna olivat, niin wow! Onhan tästä tultu hyvä harppaus eteenpäin! Enää ero tyven ja latvan välillä ei ole niin terävä ja selkeä. Pitääkin neuvotella kampaajani kanssa, jos pian taas napsattaisiin muutama sentti latvoista pois. En ole millään raaskinut leikata kerralla kaikkea värjättyä hiusta pois, kun haluan saada kunnon nutturakampauksen häihin. Kuitenkin nyt alkaa tuntua siltä, että hääpäivänä suurimmaksi osaksi pää on täynnä oman väristä jouhta ja se on minulle tärkeintä. En usko, että kampauksesta latvat tulevat erottumaan kummemmin, vaikka olisivatkin hieman eri sävyä. 

Etuhiukset
Olen yrittänyt edesauttaa hiuksia kasvamaan biotiinin voimalla. Oma lempparini on Yliopiston Apteekin oma biotiini. Hiukseni eivät kasva hurjaa vauhtia (kuten joillakin onnekkailla), mutta mukava huomata, että kyllä ne kuitenkin kasvavat. Lupaan kyllä, että kun vihdoin saan tämän projektin päätöksen, niin en ihan herkästi tartu enää väripurkkiin! Ehkä sitten, kun pitää alkaa peitellä harmaita hiuksia. ;)

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Morsiusneidot

Tällä kertaa suunnataan katse morsiusneitoihin. Minulle on ollut alusta asti selvää, että pyydän serkkutyttöjäni morsiusneidoiksemme. Tähän hätään vielä hengähdän, että miehellä ei ollut mitään sitä vastaan ja hänellä ei ollut esittää ketään muitakaan. Tottakai miehenkin läheisiä muksuja olisimme voineet valita tehtävään, mutta sopivia ei oikein ole. Lisäksi tässä jatkuu ihana traditio, sillä tätini on ollut morsiusneitona äitini häissä, minä puolestani tätini häissä ja nyt hänen tyttärensä ovat meidän häissä. 

Haluan, että morsiusneitojen puvut ovat kauniin yksinkertaiset. Kahlasin nettiä minkä ehdin ja en löytänyt mieluisia pukuja mistään (ulkomaisia verkkokauppoja tai ebayta en katsonut, koska niitä kohtaan olen vanhanaikaisen epäluuloinen). Lopulta murmutin asiasta äidilleni, joka kysyi, että miksi en ole pyytänyt mummoa tekemään niitä? 

Eh. No tuota. Hyvä kysymys. Koska ei käynyt mielessäkään. Käydessäni nyt joululomalla mummon luona, kysyin vienosti, tekisikö hän puvut. Ja vitsit, hän lupasi! Nyt toivonkin vain tassut ristissä, että minun hermojeni säästämiseksi mekot olisivat valmiit hyvissä ajoin, eikä päivää ennen juhlia... Katselimme mummon kanssa heti erilaisia mekkojen kaavoja ja ohjeita. Samalla googlailin "flower girl dresses".  Nämä kaksi kuvaa ovat nyt sitten toteutuksen inspiraatiokuvina:



Eli pitkää, yksinkertaista ja valkoista. Vyötärön ympärille yritän löytää tumman kanervan sävyistä nauhaa. Lisäksi keksin pinterestistä (kyllä, minäkin olen pinterestin suurkuluttaja), että morsiusneitojen hiuksia tulee koristamaan kanervaseppeleet. Tosin ensin varmistin kaasoltani, että osaahan hän tehdä seppeleitä, sillä minun täytyy tunnustaa, etten ole eläissäni sitonut kukkaseppelettä. En edes voikukkaseppelettä. Koskaan ei ole kukaan opettanut ja yksin en ole koskaan alkanut kokeilemaan.


Tuntuu helpottavalta, että taas tällainen yksi pieni yksityiskohta alkaa hahmottumaan päässäni. Ja kiitos siitä tuolle yllä olevalle kanervakuvalle, josta morsiusneitojen look alkoi selkiytyä. Näin tyttösiä lomalla ja he hyväksyivät suunnitelmat. He myös toivoivat, että heidän hiuksensa olisivat kiharoilla auki, mikä sopii minulle enemmän kuin hyvin.

Nyt kun lomalla kävimme kylässä, niin leikimme jälleen serkkutyttöjen toiveesta meidän häitä. :D Tässä puolen toista vuoden aikana (tietenkin kysyin tyttöjä morsiusneidoiksi heti, kun kihlauduimme) olemme ehtineet muutaman kerran hääleikkejä leikkimään. ;)

tiistai 29. syyskuuta 2015

Ostetaan huntu

Siitä huolimatta, että mieheni on linjannut hunnun olevan rätti päässä, haluaisin saada hunnun häihin. En vain pääse yli siitä, että huntu ja minä kuulumme samaan pakettiin kirkon käytävällä. 


Joten. Etsintä kuulutan hunnun! Onko sinulla myynnissä/joutavana/tarjolla/jotain sinnepäin ivoryn värinen pitkä/puoli pitkä huntu? Eli nilkkapituinen tai vähintään polvien korkeudelle yltävä.


Huntu saisi olla tyllinen ja pitsireunuksesta plussaa. Jos sinulla tällainen löytyy, niin laita viestiä: keijukaismorsian@gmail.com, mieluiten kuvan  ja hinnan kera.

Eipä minulla muuta. Palataan huomenna linjoille muissa mietteissä!

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Jälleen yksi asia pois "to do" -listalta. Tosin tämä ei ollut muutenkaan kaikista kiireellisin. Siis kampaaja. Olin arponut, laittaisinko hääpäivänä hiukset itse. Mutta sitten kuitenkin epäröinyt tätä ajatusta. Selailin jo juhlakaupungin kampaamoja, mutta jotenkin epäilytti antaa hiuksensa tärkeänä päivänä jonkun aivan vieraan ihmisen käsiin. Kunnes jotain tapahtui aivoissani ja muistin, että veljeni vaimo on kampaaja.

Tähän väliin pikkuisen nolo virnistys.


Niin. Kysymällähän tuo selvisi: laittaa hiukseni ja ilmeisesti mielellään. Ilmoitin, että maksan hänelle kyllä erittäin mielelläni ammattitaidosta, jota hänellä on, mutta ainakaan vielä hän ei suostunut ottamaan palkkiota vastaan. 

Nyt sitten vain hääkampausideoita kehittelemään! Tällä hetkellä olen aika varma, että haluan sileän niskanutturan. Yksinkertaisen ja simppelin ja sileän. Joka ei näytä kuvissa vanhentuneelta millään vuosikymmeneltä. Alunperin jopa harkitsin hiusten pitämistä auki, mutta mieli on muuttunut. Hikiset hiukset niskassa eivät ole kivat. Ennemmin tyylikäs nuttura, joka kestää, kestää ja kestää.


Ja tällä hetkellä yksi nuttura-idoleistani on herttuatar Catherinen nutturat. Pitääkin välittää kuvia kälylleni. ;) Hääpukuni on sen verran juhlava ja näyttävä, että kampauksen ja asusteet saan pitää hyvin yksinkertaisina, ettei kokonaisuus mene överiksi. 

Jos teille tulee muita julkisuuden hahmoja, joilla on tyylikkäitä sileitä nutturakampauksia, niin saa vinkkailla! Tiedän, että heitä on, mutta aina kun alan miettiä asiaa, mieleeni tulee vain Jennifer Lopez, enkä nyt tarkoita hänen kampauksiaan. :D

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Tee se itse: hiukset

Olen aika vakavasti harkinnut, että laitan häihin hiukseni itse. Tämä johtuu pitkälti siitä, että monesti kampaajien tekemät juhlakampaukset näyttävät omaan silmään tönkkösuolatuilta muikuilta (anteeksi kaikki kampaajat). Minä haluan hiusteni näyttävän huolettomilta ja rennoilta, enkä siltä, että kampaus pitää varmasti vaikka kuukauden, jos en vain pura sitä. 


Tiedän kyllä, että se kysyy hermoja, että laittaa hiukset itse. Ja sitä tässä eniten mietinkin. Miten suurella koetuksella kärsivällisyyteni on hääaamuna, jos laitan hiukset itse? Toisaalta: säästäisin paljon rahaa ja voisin vain syyttää itseäni jos hiukset eivät miellytä. Lisäksi voisin kokeilla ja harjoitella erilaisia kampauksia vaikka tästä päivästä alkaen ja huolehtia, että harjoittelun kautta haluamani kampaus onnistuu hääpäivänä vaikka silmät ummessa. 

Olen aiemminkin laittanut isompiin juhliin hiukseni itse. Tuijotin youtube videoita monta iltaa ja valkkasin lopulta kampauksen, joka eniten miellytti. Ja sitten vain harjoittelin, harjoittelin ja harjoittelin. Kampaus onnistui täydellisesti ja olin siihen todella tyytyväinen. 


Ylioppilasjuhliini jätin hiukset auki suorina. En tehnyt niille juuri mitään. Opin virheen kautta: koulukuviin tein monesti kiharat, mutta aina jälkeenpäin koin, että en sitten näyttänyt yhtään itseltäni. Joten ylioppilasjuhliin jätin hiukset niin kuin pidin niitä aina ja koin, että näytin aivan itseltäni sinä päivänä ja kuvissa jälkeenpäin. Nyt pohdinkin, että pitäisikö kampauksen olla aukinainen, sillä pidän hiuksia lähes aina auki. Ja sitten taas toisaalta: ihan pelkät suorat hiukset eivät oikein hääpäivää ajatellen tunnu parhaalta. 


Kevyt loiva kihara ja sellaiset "hiukseni näyttävät luonnollisilta ja hyviltä, eli käytin tunnin näiden asetteluun" olisi kiva. Tiedättehän, kun Hollywood tähdet näyttävät punaisella matolla hyvältä ja heidän hiuksensa huolettoman upeilta, kuin niihin ei olisi käytetty juurikaan aikaa? Sellaista fiilistä. Ja sitten taas toisaalta, minulla on niin liukkaat hiukset, että tuollainen kampaus ei varmaan kestäisi koko päivää.

Tietenkin hääpuku vaikuttaa paljon, millainen kampaus toimii parhaiten, mutta näitä kuvia tuijottelen tällä hetkellä inspiraatio mielessä. Sekin pitää huomioida, että vaikka hiuksissani on pituutta, niin ne eivät ole erityisen tuuheat. Joten vaikka jossain kuvassa näyttää, että tällä pituudella rakentaa upean kampauksen, niin saan huomata, että hiuksia pitäisi olla päässä tuplasti enemmän. :D

torstai 12. helmikuuta 2015

Kunnon sekametelisoppa - hiukset

Nyt ei mennä vielä niin pitkälle kuin kampauksiin, vaan ylipäätään tutustutaan näihin jouhiin, joita päästäni kasvaa. Tilanneha on tällä hetkellä vähän kaaottinen. Varsinkin näissä kuvissa, jotka otin vielä niin, että aurinkokin vähän paistoi. Silloin hiusteni monet värisävyt näkyvät entistäkin selvemmin.


Kaikki alkoi siitä, kun vuosi sitten olin vielä tumma tukkainen. Ei aivan mustat, mutta hyvin tummat melko pitkät hiukset. Päätin alkaa kasvattamaan omaa väriä takaisin esiin. En ollut nähnyt sitä pitkään aikaan. Ehkä kyllästyin myös värjäyskierteeseen, mutta lisäksi takaraivossa jyskytti, että jos joskus menen naimisiin, haluan, että minulla on omat luonnollisen väriset hiukset silloin. Mietin myös, että kasvatusprosessi ei ole ihan yhden yön juttu, vaan vaatii aikaa. Joten pidin siitä eteenpäin näpit irti väripurkeista.

Tai ainakin melkein, sillä viime kevään ja kesän aikana hiuksiani vaalennettiin raidoilla useampaan kertaan. Yhdistettynä kesään ja auringon säteisiin, minun on pitänyt muutamaan otteeseen leikata useita senttejä latvasta pois, sillä siitä tuli täyttä hamppua. Kun tummaa hiusta vaalennetaan, se ei muutu vaaleaksi, vaan punaiseksi tai punertavaksi. Näin melko pitkälti myös minun tapauksessani. Nyt päässäni meneekin melko "tyylikäs" liukuvärjäys, joka on aiheutettu melko vahingossa. Varsinkin pimeään vuodenaikaan värieroa ei huomaa niin vahvasti, mutta nyt kun aurinko alkaa taas osoittaa olemassaoloaan, niin eron huomaa selvemmin.


Olenkin pohtinut, mitä ihmettä tekisin. Haluan pitkät hiukset häihini, että hiuksiin saa jonkinlaisen kampauksen. Joten en voi ainakaan suoralta kädeltä leikata hiuksien pituutta tuonne korvien tasalle ja toivoa, että hiukset kasvaisivat edes jonkin verran puolentoista vuoden aikana. Latvat ovat kyllä olleet nyt todella hyvä kuntoiset ja leikkasin niitä hiljaittain lähinnä sen takia, että ne olivat ohuet. Yhtään kaksihaaraista en kuitenkaan yllätyksekseni löytänyt. Pienet jippiit siitä hyvästä!

Muistin sitten, että olen joskus ennenkin syönyt biotiinia saadakseni hiukseni kasvamaan nopeammin. Mietin, jos kävisin taas ostamassa niitä. En nyt tiedä, että kasvaako hiukset kovinkaan paljon sen nopeammin biotiinin avulla, mutta sen olen huomannut, että ainakin silloin uutta hiusta kasvaa paljon enemmän. Voisin siis saada hiuksiin ainakin tipan verran enemmän tuuheutta, mikä olisi kampausta ajatellen todella hyvä asia.