Vihkiminen: suunnitelmat check!

Meille kirkkovihkiminen on tärkeä asia. Näin ollen siihen liittyviä yksityiskohtia on pohdittu ja pähkäilty oikein ajan kanssa. Viikonloppuna teimme päätökset vihkikaavaan liittyen. Siellä on aika monta kohtaa, joihin voi itse halutessaan vaikuttaa. Laitoimme ehdotukset tänään menemään vihkipapillemme, katsotaan, mitä hän tuumaa!

Olin myös yhteydessä kanttoriimme, joka näytti vihreää valoa kaikille musiikkivalinnoillemme, jes! En uskalla aivan täysillä vielä hehkuttaa, jos tässä tulisikin jotain mutkia matkaan. Kuitenkin lähtökohtaisesti aikamoinen kivi vierähti sydämeltäni, sillä toinen marsseistamme ei ole kaikista perinteisin. Toisaalta mietin myös sitä, että aika moni "perinteisistä" häämarsseista on näytelmämusiikkia. Alkuperä on vain tainnut monella hämärtyä ja unohtua. Se, miten nämä olisivat hengellisempiä kuin esimerkiksi elokuvamusiikkiin pohjautuvat marssi, niiin..? 

Don´t know.

kuva

Kanttori myös antoi positiivista palautetta siitä, että olin niin hyvissä ajoin yhteydessä. Meidän marssitoiveemme oli sellainen, että hän ei osaa suoralta kädeltä sitä soittaa, mutta totesi, että tässä ajassa hän kyllä sen oppii aivan varmasti. 

Saatoimme musiikin suhteen hyödyntää kaikki vihkikaavan ja/tai -kohdat, joissa sanottiin, että voidaan käyttää musiikkia tai virttä. Hups. Mutta meillä molemmilla on muutamia virsiä, joista pidämme erityisesti ja halusimme ne osaksi päiväämme. Ne ovat tuttuja ja jotenkin niistä aina saa sellaisen hyvän fiiliksen. Tosin omasta lemppari virrestäni pudotin pari viimeistä säkeistöä pois, koska niitä on laulettu viimeaikoina hautajaisissa ja en halua ajatelle sitä liikaa hääpäivänä. 

kuva

Pyrimme vihkimisessä osallistamaan läheisiämme, jotka ovat mukana lukemassa tekstejä ja rukouksia, sekä esiintyvät kirkossa. Isäni saattaa minut alttarille ja sukulaistytöt toimivat morsiusneitoina. Minusta tuntuu hyvältä ympäröidä meidät jo kirkossa rakkailla ihmisillä. 

Lisäksi mies sopi tänään kuulutuksistamme, käymme ne sitten yhdessä kuuntelemassa kotikirkossamme viikko ennen vihkimistä. 

Tuntuu, että hääsuunnittelussa eletään juuri nyt kulta-aikaa! Tuntuu, että häät alkavat olla todella lähellä (alle kolme kuukautta), mutta kuitenkin niin kaukana, että saa rauhassa fiilistellä. Toisaalta saa jo pureutua hyvällä omallatunnolla yksityiskohtiin ja hykerrellä aina, kun saa jotain to do -listalta pois. 

Toivon satakymppilasissa, että se viimehetken stressi jää kokonaan pois ja voin vain fiilistellä ja nauttia tästä kaikesta!

Saippuakuplia

Minulle on ollut jo vuosia selvää, että jos joskus menen naimisiin, haluan astua kirkosta saippuakuplasateeseen. Minä olen  olen joskus harrastanut saippuakuplien puhaltamista, kun on liikaa vannetta kiristänyt päässä ja se oli todella rentouttavaa. Tämän vuoksi yhdistän saippuakuplat iloiseen ja rentoutuneeseen fiilikseen, jonka haluan värittävän myös meidän tärkeää päiväämme.

Onneksi miehelläni ei ollut mitään saippuakuplia vastaan.

Kun sitten viime kuussa huomasin Sinooperiin tulleen saippuakuplia, niin ostin niitä välittömästi melko monta pakettia. Onneksi vaihtoehtoja oli vain yhdenlaisia (tuolloin, nyt niitä ilmeisesti on enemmän), niin päätöksen tekeminen oli ihanan helppoa. Olin jo aiemmin katsonut vaihtoehtoja netistä ja tuntui, että niitä oli niin paljon, että pää meni pyörälle.

Meillä ei ole saippuakuplia aivan jokaiselle vieraalle, sillä epäilen, että muutamat miehet eivät ole niistä niin innoissaan. Ehkä tämä on sitten jotenkin typerää, mutta enemmin haluan saippuakuplia sen verran, että kaikki tulevat käyttöön, eikä osa jää käyttämättöminä yli. Ja vieraat voivat sitten vaikka puhallella kuplia lisää myöhemmin illalla huvikseen . Saatan vaikka itsekin puhallella kuplia. Saisikohan potrettikuvista hauskoja, jos muutamassa niistä puhaltelisimme saippuakuplia?

Tähän kohtaan jo huokaisen sille, montako kertaa yhdessä postauksessa voi sanoa "kupla". 

Noh, näillä ilmaville palluroille löysin kirppikseltä olemattomaan hintaan kultaisen korin, johon putelit voi laittaa. Joku morsiusneidoista voi sitten jakaa näitä juhlaväelle kirkon ulkopuolella. Tosin toivoin löytäväni vielä ainakin yhden korin lisää, että jako tapahtuisi nopeammin. MUTTA jos koreja on vähemmän kuin kolme ja morsiusneitoja on kolme, niin siitä voi tulla tappelu. Eli pitää ehkä vielä tähystellä jos jonkinlaisia koreja löytyisi edullisesti. Tai keksi jokin muu patenttiratkaisu (kori kaasolla, josta morsiusneidot voivat hakea useamman saippuakuplaputelin ja viedä vieraille).

Haaveissani laitan vielä jonkin tyllin tai jonkun tuohon korin pohjalle, että se olisi esteettisempi. Mutta katsotaan, mihin kaikkeen lopulta jaksan keskittää energiani. ;)

Tuleeko muille saippuakuplia? Vai jotain aivan muuta vihkimisen päätteeksi (tosin älkää kertoko liian hyviä ideoita tai pyörrän vielä päätökseni)?

Led-kokeiluja

Kuten tuossa taannoin totesin: aion laittaa kirkkoon ledkynttilät lyhtyihin. Näin toimiessani toivon, että kirkon puolesta lyhdyt eivät olisi mikään ongelma. Minun ongelmani sen sijaan on, kun yritän etsiä ledkynttilöitä, jotka eivät olisi kovin kalliit ja jotka kuitenkin näyttäisivät edes melko kivoilta.

Tässä nyt pari kokeilua näihin liittyen. 

Tosin harhaanjohtavasti tämä ensimmäinen kokeilu on ledtuikku, sillä löysin tämän Tigerista ensin. Totesin, että nämä ovat niin feikin näköiset, että eivät kyllä tule meillä käyttöön. Ei meillä muutenkaan ollut ajatuksena laittaa ledtuikkuja, mutta halusin kuitenkin kokeilla, kun neljä tuikku maksoivat vain 3 euroa yhteensä. Sillä jos nämä olisivat olleet kivat, olisi niitä voinut harkita. Ei olisi tarivnnut kenenkään vaihtaa loppuun palanutta tuikkua kesken juhlan.

Sen sijaan Tigerista toisella kerralla löytämäni ledkynttilä taitaa mennä jatkoon. Liekki ikään kuin "elää" väpättämällä hieman, mikä tekee valosta hieman aidomman oloisen. Tosin sitä ei kannata jäädä tuijottamaan, jos on taipumusta migreeniin. Yksi kynttilä maksoi muistaakseni 3 euroa, mutta siihen pitää olla erikseen patteri (muistaakseni AAA). Vähän irvistyttää, että jos näitä tarvitsee kymmenen, niin sinne humahtaa huomaamatta 30 euroa. Mutta toisaalta, jos ostaisin aidot kynttilät, niin ne maksaisivat aikalailla saman verran. 

Uskon, että vähän enemmän satsaamalla saisi vieläkin paremmat ledkynttilät, mutta en taida olla täsäs kohdin valmis satsaamaan kovinkaan paljon enempää. Tietenkin jos kohtuu hinnalla löytyy myös muiden firmojen kynttilöitä, niin saatan hyvinkin kokeilla. Kyllähän näistä testikynttilöistäkin jo kertyy puro, jolla huomaamatta saan tarvittavan kynttilämäärän kasaan. Eikä se tunnu niin pahalta kukkarossa.

Lyhtyjä käytävälle

Aloitettiin infokirjeen laatiminen eilen. Siihen liittyen käytiin tällainen keskustelunpätkä.

Mies: "Laita siihen myös, että kirkossa on penkit merkitty."
Minä: "Ai merkitäänkö me penkit?"
Mies: "Eikös se ole tapana?"
Minä: "Niin, mutta -."
Mies: "Sehän on iso kirkko, näyttää tyhmältä, jos vieraat jää jonnekin tosi taakse istumaan."
Minä: "Miten sinä ajattelit ne merkitä?"
Mies; "En minä tiedä. Jollain. Kukilla?"
Minä: Ajattelitko, että me aletaan kukkia ostamaan?""
Mies: "No en minä tiedä.."

Lopputuloksena on, että olen laittanut jälleen kerran Pinterestin laulamaan. Alunperin en ollut ajatellut merkitä penkkejä, mutta olisihan se ihan järkevää. Pohdin koristeissa sitä, miten "penkkimerkit" (kavereiden kesken koristeet) saataisiin mahdollisimman helposti paikoilleen ja pois. Mietin myös, mistä visuaalisesti itse pidän. Mitään tyllirusetteja ei meidän koristuksissa tulla kyllä näkemään (ja katotaan kahden kuukauden päästä vouhkaan niistä tylliruseteista innoissani).

kuva

Tämän hetkinen suunnitelma olisi merkitä penkit lyhdyillä. Lyhtyihin laitettaisiin led-kynttilä, että emme polta koko kirkkoa. Voisimme kerätä kaikki läheisten lyhdyt ja laittaa ne penkkirivien viereen. Eriparisuus ei minua haittaa, kun en kuitenkaan ole valmis satsaamaan tähän kohtaan kovinkaan montaa euroa. Led-kynttilöillä ja lyhdyillä voisi luoda lisätunnelmaa vaikkapa pihalle sitten illan hämärtyessä.

Suunnittelin myös jo, että tietyt henkilöt voisivat kirkosta poistuessaan napata yhden lyhdyn per nenä mukaansa (esim morsiusneidot, kaaso ja bestman?). Näin kenenkään ei enää tarvitisisi erikseen palata hakemaan lyhtyjä vihkimisen jälkeen ja tila olisi "puhdas" mahdollista seuraavaa vihkimistä varten.

kuva

Elättelen toiveita, ettei seurakunnalla olisi mitään tätä koristelua vastaan, kun mitään emme ole vaarassa polttaa. Onko kenelläkään kokemusta siitä, mitä seurakunnat ovat sanoneet tällaisista menetelmistä? Entä meinaatteko te merkitä penkkejä/ koristella kirkkoa jollain tavalla?

Mies on oikeassa sen suhteen, että penkit on hyvä merkitä. Ja oikeasti alan jo todella tykätä tästä ideasta!

Take me to church

Meille kirkkovihkiminen oli itsestäänselvä ratkaisu, josta ei oikeastaan keskusteltu sen kummemmin. Se oli ja on automaatio. Monethan tekevät esimerkiksi niin, että käyvät siviilivihkimisessä ennen juhlia ja saavat sitte juhlapäivänä kirkollisen siunauksen avioliitolleen. Tämäkään ei ole hassumpi vaihtoehto (tällaisissakin häissä olen ollut) ja sopii varmasti monille, mutta me haluamme, että meidät vihitään avioliittoon nimenomaan juuri siinä hetkessä, kun papin edessä seisomme.

Haluamme kirkkohäät. Emme sen traditioarvon takia tai koska "niin kuuluu tehdä", vaan koska se sopii meidän arvoihimme ja siihen, mitä pidämme tärkeänä. En sano, että olemme mitään "himo uskiksia", mutta sanon, että meidät on kasvatettu melko kristillisin arvoin. Minulla on monen vuoden ura isosena takana ja kyllä siellä kirkossa tulee silloin tällöin käytyä.

Hääkirkkoomme minulla ei ole minkäänlaista tunnesidettä, mutta joistain asioista täytyy joustaa hääpäivän sujumisen kannalta. Meillähän on varaus myös toiseen kirkkoon siltä varalta, että meidän 99% todennäköisyyden hääpaikka  ei pidäkään ja joudumme suunnittelemaan juhlapaikan ja sijainnin uudelleen. 

kuva

Tällä hetkellä ykkösvarauksemme on Kuusjärven kirkkoon. En ole koskaan käynyt siellä, mutta toivottavasti ensi kesänä ehtisin käydä katsomassa, millaisesta kirkosta on kyse. Ylipäätään olen kyllä lääpälläni puukirkkoihin ja olen kuullut, että tuo on viehättävä.

Kuusjärven kirkko sijaitsee järkevän matkan päässä juhlapaikastamme. Vieraamme tulevat ympäri Suomen, joten sillä ei ole niin suurta väliä, missä häät lopulta vietämme - he joutuvat joka tapauksessa tekemään järjestelyjä kulkemisen ja majoittumisen suhteen. Emme halunneet, että hääpäivästä kuluu niin iso osa pelkästään kirkon ja juhlapaikan välin kulkemiseen ja sen vuoksi teimme varauksen tähän kirkkoon. Ja ei hätää, heti kun juhlapaikka varmistuu, niin perun kyllä alustavan varauksemmet toiseen kirkkoon. Varaus myös raukeaa itsestään, jos emme vahvista sitä puoli vuotta ennen häitä.

Tänään tuli ensimmäisen kerran sellainen tunne, että seuraava vuosi tulee kulumaan aivan uskottoman nopeasti. Että vaikka nyt mietin häihin olevan vielä ruhtinaalisesti aikaa ja eihän tässä mikään kiire tule, niiin... 

Kirkko varattu!

Jes, kirkko varattu! Tämä tuntuu kunnon ensimmäiseltä etapilta matkalla kohti alttaria. Tekee tästä suunnittelusta jotenkin todellist ja konkreettista, kun se päivä on nyt oikeasti lyöty lukkoon. Saatiin seurakunnasta jo ohjeet, milloin voidaan alkaa kysellä tarkempia asioita, kuten vihkipappia ja kanttoria (= yli vuoden päästä).

Tiedän, olemme hyvissä ajoin liikenteessä, mutta se palkittiin. Saimme juuri sen kirkon, päivämäärän ja kellonajan kuin halusimmekin. Kyseessä on pieni puinen kirkko todella kauniilla paikalla. Keskustelimme myös isommasta kirkosta, jossa olemme käyneet useammin ja joka on meille tutumpi, mutta jotenkin se tuntuisi liian kolkolta korkeintaan parinkymmenen juhlavieraan kanssa. Tosin sekin on aika pieni kirkko verrattuna siihen, jossa pääsin ripille.  

Onneksi meidän seurakuntamme mahdollistaa kirkon varaamisen alustavasti jo näin aikaisin. Kirkkovaraus täytyy vain varmistaa puoli vuotta ennen vihkimistä.

Tuntuu niin hyvältä, että saimme kaiken vatvomisen jälkeen vihdoin päivän päätettyä. 6.8.2016. Ilmoittelimme ajankohdan myös perheillemme, että ei vahingossakaan voi jäädä epäselväksi tai liian lyhyttä ennakoimisaikaa. Puolitoista vuotta lienee ihan kohtuullinen? ;)

Kuvat ovat Prahassa sijaitsevasta Vituksen katedraalista, kun ei ole tähän hätään meidän vihkikirkosta kuvaa. Se on kuitenkin melkein samanlainen kuin tuo katedraali (not). :D