Jotain sinistä ja vilvoittavaa

Olin viime syksynä reissussa Portugalissa. Kävin paikallisessa liikkeessä, jossa myytiin viuhkoja. Silmäni alkoivat hiukan kiilua ja sormeni syyhytä, kun huomasin yhdessä nurkassa viuhkoja. Suomi ja elokuu on sellainen yhdistelmä, että säästä ei voi tietää yhtään, mitä on luvassa (tosin missä kuussa sitä tietäisi). Olettaa voisi, että päivä olisi lämmin, mutta on myös mahdollista, että se on hyytävä ja vettä tulee kuin saavista kaatamalla. Kuitenkin siltä varalta, että sattusi olemaan lämmin, ostin itselleni viuhkan. 

Mietin myös, että viuhkan takana voin myös huomaamatta pyyhkiä tarvittaessa kulmiani tai peittää nauruani, tai mitä nyt tarvitseekaan? En vielä syksyllä ollut varma teemaväreistämme ja pelkkää valkoista viuhkaa liikkeessä ei ollut. Joten otin lempi väriäni, eli sinistä sisältävän viuhkan. Tässä hiljattain sitten tajusin, että viuhkan sininen voi hyvin olla minun "jotain sinistä". 

Ja koska minut on kasvatettu periaatteeseen "kaverille kans", niin ostin sitten samanlaisen viuhkan äidilleni. Siinä vain on eri värinen kukka. Olen aika varma, että äitini tulee hankkimaan mekon, jossa on juuri tuota kukan sävyä. Silloin viuhka ja asu mätsäisivät. ;) 

Viuhka ehkä menee kategoriaan "vuosisadan hääturhake", mutta jos sattuu oikeasti hellepäivä, niin saatan olla aika kiitollinen viuhkasta. Vielä kun vain muistaisin sen pakata mukaan.

Onko järjetöntä laittaa jo nyt kaasolle viestiä siitä, että muistuttaa minua?! :D

No ne kengät

Ei taas meinannut mennä tämä minun hääkenkien hankinta kuin Strömsössä. Muistatteko, kun hehkutin niitä blig bling -kenkiä jokunen aika sitten? Jo tuolloin sovitin niitä jalkaani kotikaupunkini Sokoksella ja huokailin. Mutta jokin esti minua ostamasta niitä heti. Jäin pohtimaan, sillä käville tuon sovituksen jälkeen vielä ulkomailla ja halusin tarkastaa Portugalin kenkämahdollisuudet ennen ostopäätöstä.

No ei löytynyt Portugalista kenkiä. Ja kun tieni vei seuraava kerran Sokokselle kenkiä kuolaamaan, jouduinkin toteamaan, että kengät olivat omassa koossani loppu (kysyin myyjältäkin). Sen jälkeen kiersin kaupunkimme kaikki kenkäliikkeet läpi: ei haluamiani kenkiä. Sen jälkeen soitin äidille ja pyysin häntä tarkistamaan tilanteen Helsingissä. Lopputulos: ei kenkiä minun koossani.

Kahlasin kaikki verkkokaupat, joissa kengät saattaisivat olla myynnissä. Kaikkialla ne olivat loppu. Sätin itseäni melkoisesti siitä, että jos jotain haluaa, niin se kannattaa ostaa, eikä jäädä vain haihattalemaan. Laitoin kuitenkin vielä Zalandolle kokovahdin, jos vaikka omaa kokoani tulisi myyntiin ennen hääpäiväämme.

Ja eräänä päivänä puhelimeeni kilahti sähköposti. Pieni erä kenkiä koossa 36 oli saapunut verkkokauppaan. Heti kun pääsin töistä kotiin, kirjauduin koneelle ja sivusto kertoi, että enää yksi pari jäljellä. Naputtelin tilauksen salaman nopeasti menemään. Pelkäsin, että parin päivän päästä tulisi ilmoitus, että kenkiä ei voida toimittaa, koska viimeinen pari oli jo mennyt

Mutta mitä vielä! Hieman ennen joulua puhelimen piippasi jälleen ja tällä kertaa tietona oli, että kengät ovat noudettavissa. HURRAA! Ehdin joulunaikaan kokeilla kenkiä puvun kanssa noin suurin piirtein (pukua ei nyöritetty kunnolla) ja helma ei jäänyt ainakaan liian lyhyeksi kenkien kanssa. Lähinnä jäin miettimään, onko helmaa kohottava tylli yksinään hankala liikkumisen kannalta. Pitäisi varmaan kysellä, jos tästä kaupungista saisi jostain vuokrattua kapean alushameen puvun alle, ettei tylli sotkeudu nilkkoihin ja hankaloita kävelyä. Taidan kirjoittaa selvitystyön to do -listalleni.

Mutta enivei - nyt minulla on hääkengät! Ja tykkään niistä kyllä kuin hullu puurosta ja olen niin iloinen, että löysin ne muutamien mutkien jälkeen.

Ps. Kenkien sävy on "platina", vaikka kuvat näyttävätkin kovasti pelkästään hopeisilta.

Pps. Olisi tietenkin ollut esteettisempää laittaa nilkkaremmit kuvia varten kiinni. :D

More bling bling?

En voi käsittää hurahtamistani kaikkeen kimaltavaan. En ole koskaan ollut kimaltavan perään. En ole hullaantunut paljeteista tai muista krumeluureista. Siitä huolimatta esimerkiksi hääpuvussani on hieman blingiä. Ja siitä huolimatta iskin silmäni Sokoksella näihin Tamariksen korkokenkiin.

Yleensä en edes pidä tuon mallisista kengistä, joissa on nilkkaremmi ja pyöristetty kärki. Mutta jokin niissä vain veti minua kuumeisesti puoleensa. Jopa niin paljon, että jaksoin kokeilla niitä. Olivat muuten hyvät jalassa, vaikka korkoa oli (netin tietojen mukaan) 9,5 senttimetriä.

Tässä siis käyn sisäistä keskustelua itseni kanssa. Onko tämä vain hetken hullaannus, vai olisiko tässä minulle hääkengät? Plussaksi voisin laskea, että jos hankin kengät nyt, voisin käyttää niitä myös pikkujouluissa. Nämä olisivat todella sellaiset "katse kenkiin" -kengät. Huutomerkkikengät. Eivät ne paljon hääpuvun helman alta näkyisi, mutta kyllähän minä itse tiedän, millaiset kaunottaret jaloissa keikkuisivat. Tulevaisuuden juhlissa muun asun voisi jättää todella simppeliksi ja antaa kenkien viedä huomion (mielettömän hyvä idea, jos sattuisi olemaan huono naama -päivä).

Hyvä puoli kengissä on myös hinta. Mielestäni 50 euroa ei olisi lainkaan kohtuuton, kun olin budjetoinut kenkiin 100 euroa. Olin sitä mieltä, että en vain voi löytää edullisemmin kenkiä, jotka sopivat hankalan kokoiseen jalkaani.

Ehkä teen itseni kanssa diilin. Jos kengät pyörivät edelleen mielessäni parin viikon päästä, saan hankkia ne. Joululahjaksi itselleni. Etukäteen, että saan ne pikkujouluihin. En tiedä. On kovin hämmentävää huomata ihastuvansa blingiin, kun yleensä asenne kaikkee on "less is more". 

Tosin nyt alkoi myös pelottaa, jos oma kokoni myydään loppuun ja jäänkin ilman? Vaikeaa. Hyvin vaikeaa. Kannattaa tehdä tällaisista asioista suuria kysymyksiä elämässä.

Koska on oikea aika?

Koska olisi hyvä aika mennä sovittamaan hääpukuja? Tätä olen pyöritellyt mielessäni jo tovin ja aina vain lyönyt kapuloita omiin rattaisiini. Minun hääpukubudjettini tulee olemaan pieni. Pelkäänkin, että jos lähden liikkeeseen sovittamaan pukua, niin sieltä ei löydy mitään budjetilleni sopivaa. Tai sitten repsahdan kokeilemaan (ainakin tällä hetkellä) liian kalliita pukuja ja rakastunut sellaiseen, jonka hintalappu saa minut näkemään tähtiä. Sen verran monta jaksoa olen myös katsonut sarjaa "hulluna häämekkoihin", että tiedän liian kalliiden pukujen sovittamisen olevan se viimeinen virhe.

Minulla on selkeä visio, millaisen hääpuvun haluaisin. Mutta nyt törmäsin tori.fi palvelussa pukuun, joka ei ole yhtään sellainen kuin olen ajatellut, mutta jostain syystä avaan jatkuvasti sivuston toiseen välilehteen ja tuijotan pukua. Siinä on jotain sellaista, mikä saa sydämeni hieman läpättämään. 

kuva

Se ei ole kapea, se ei ole ivoryn sävinen, siinä ei ole pitsiä. Ja nämä olivat ne kriteerit, joilla olen pukua zoomaillut. Sen sijaan tuossa puvussa on jotain majesteettisen juhlavaa. Se mahtuisi budjettiini. Minä saattaisin jopa mahtua pukuun. Korkeintaan sentistä tai parista se voisi jäädä kiinni. Näissä kuvitukuvapuvuissa on jotain samaa henkeä kuin katseeni vanginneessa puvussa.

Joten pitäisikö minun rohjeta kysyä, voisiko pukua tulla sovittamaan?

Olen vain kauhuissani, että mitä jos ihastun pukuun silmittömästi? Voinko ostaa hääpuvun näin paljon ennen häitä (vuosi ja kolme kuukautta)? Ja miten minun pitäisi suhtautua siihen, jos päädynkin leveähelmaiseen pukuun, kun olin ehdottomasti päättänyt, etten sitä halua? Jos sitten kuitenkin salaa haluan? Entä jos pidän puvusta, mutta en ole aivan varma, onko se todella The Dress? Miten pystyn olemaan varmasti tyytyväinen päätökseen vielä hääpäivänäkin ja olla vilkuilematta enää muita pukuja?

kuva

Mistä tiedän, minkä mallisen puvun haluan, jos en uskalla koskaan mennä mitään sovittamaan, etten varmasti ihastu mihinkään pukuun? Kun samalla kuitenkin toivon, että ihastuisin pukuun niin paljon, että olen varma siitä, että haluan sen hääpäivänä ylleni. Kunhan se ei ole liian kallis. Miksi hääpuvut ovat niin kalliita, kun niitä käytetään vain yhtenä päivänä elämässä?

Miksi on niin hankalaa olla nainen?! Varsinkin nainen, joka pohtii häitä. Hääpukua. 

UGH. Vaikenen.

Ps. Paitsi että vielä yksi miksi. Miksi en voinut vain todeta, että yksinkertainen kotelomekko on se minun juttuni? Tosin ehkä jos häitä vietetään kartanossa, niin sinne sopii paremmin "kunnon" hääpukukin. Mutta silti.

"Yksi kenkäpari voi muuttaa koko elämän" - Tuhkimo

Olen yrittänyt etsiä ensi kesän juhlia varten kenkiä. Jatkuvasti törmään samaan ongelmaan; minulla on todella hankalan kokoiset jalat. Monesti 36 on liian pieni ja puristava, kun taas 37 tippuu jalasta mennen tullen. Jos on näin vaikeaa löytää mustat perusavokkaat, niin miten ihmeessä löydän hääkengät? Kun minä olen muutenkin aina ronkeli kenkien suhteen. Ei hääkengät saa olla vain "ihan kivat" sen vuoksi, että muita ei sattunut löytymään. No okei, kyllä ne voi olla, mutta jatkokäyttöä ajatellen olisi ihanaa, jos ne olisivat hyvät ja miellyttäisivät silmää.

 Jonak

Muutenkin vähän pohdin, että en taida haluta valkoisia kenkiä. En käyttäisi niitä enää koskaan häiden jälkeen. Minulta puuttuu kaapista nudet avokkaat (oikeastaan kaikki mahdolliset perusavokkaat), joten ideaalia olisi löytää sellaiset. Toisaalta, tiedän olevani ailahtelevainen niin kauan, kunnes tiedän tasan mitä haluan. Eli vaikka nyt suunnittelen näin, niin saatan lopulta päätyä aivan muuhun ratkaisuun.

Michael Kors

Katselin vähän Zalandon kenkävalikoimasta, minkälaiset kengät minua miellyttäisivät. Avokärkisiä tai sandaletteja en halua. Avokärkisistä varpaani aina yrittävät tunkea pihalle ja se raastaa varpaat verille. Sandaleteissa on vähän sama vika: varpaani tykkäävät valua kengästä ulos.

Minulla ei ole vielä aavistustakaan, minkä verran olen valmis satsaamaan kenkiin. Lähinnä toivon ihmettä, että hyvältä jalassa tuntuvat kengät löytyisivät kohtuu hinnalla. Kuvittelisin, että sata euroa riittäisi kenkiin, mutta silloin niiden olisi suotavaa myös kestää käytössä pidempään kuin yhden päivän.

Unisa

Rakastan korkeita korkoja, mutta en voi olla miettimättä, että sellaisilla koroilla en jaksa juhlia koko päivää. Varmasti joudun nappaamaan myös matalammat kengät illaksi mukaan, mutta haluaisin yrittää löytää korot, joissa pystyisin olemaan mahdollisimman pitkään. Se voi tarkoittaa tinkimistä koron korkeudessa. Ei kymmenen sentin stilettoja.

Kuten näistä esimerkeistä varmaan huomaa, pidän hyvin yksinkertaisista kengistä ilman sen kummempia yksityiskohtia. Kenkien suhteen yksinkertaisuus on klassisen kaunista, ainakin omaan silmääni. Tai oikeastaan: omaan jalkaani.

Zign

Plussaa tietenkin on, jos valmistajalla on myös puolikkaita kokoja, eli esim. 36,5. Jolloin minäkin voisin helpommin löytää sopivat kengät itselleni! Kenkien suhteen olen erittäin kiitollinen, että tässä on vielä niin paljon aikaa etsiä. Mutta kyllä etsinnät on hyvä aloittaa jo nyt. Tosi tarkoituksella.

Navy Blue

Kävimme miehen kanssa tuossa taannoin häämesuilla ja sieltä mies bongasi idean, että tummansininen puku ei olisikaan huonompi vaihtoehto hääpuvuksi. Hänellä on jo musta puku, joten voisi olla fiksuakin hankkia toisen värinen puku. Lisäksi minulle mustasta puvusta tulee nykyään erittäin vahva hautajais assosiaatio, minkä vuoksi nostan kyllä peukut pystyyn siniselle puvulle. Sininen on itseasiassa tämän morsiammen lempi väri. ;)

kuva 

kuva 

Harmaa pukukin voisi olla vaihtoehto, kunhan ei ole liian vaalea. Se ei sovi miehen ihon sävyyn yhtään. Tästä tumman sinisestä innostuneena katselinkin pinterestistä sinisiä pukuja ja kyllä, se näyttää hyvältä! Olemma kuitenkin sopineet, että emme puutu toistemme pukeutumiseen hääpäivänä millään tavalla, joten voin toki yrittää kannustaa miestä valitsemaan sinisen puvun, mutta jos hän päätyy johonkin muuhun ratkaisuun, niin antaa mennä. 

kuva

Se on kuitenkin varmaa, että päälle tulee puku, sillä mies ei tykkää muista vaihtoehdoista tipan tippaa. Minä haluan, että mieheni kokee olonsa häissämme mukavaksi. Mies on myös tarkka arjessakin siitä, mitä pukee päälleen, joten en edes kuvittele, että olisin painostamassa häntä pukeutumaan mihinkään. Toki ymmärrän, että jos sulho on sellainen, jota ei pukeutuminen voisi vähempää kiinnostaa, niin morsian voi olla siinä tukemassa päätökseen. Mutta meillä sulho pistää juuri sellaisen puvun päälleen kuin itselleen haluaa valita. Ja en ehkä malttaisi odottaa, koska mielestäni puoliskoni näyttää erittäin hyvältä puku päällä!