Hups. Tässä tuli melko pitkä blogihiljaisuus. Syytän siitä lomaani ja ulkomaanmatkaa, jotka veivät huomiokykyni. Jos totta puhutaan, oli ennen lomaa aika poikki. En jaksanut ajatella edes häitä, vaikka se on ihana aihe. Nyt, kun sain vähän välimatkaa asioihin tuolla reissussa, niin häiden suunnittelukin maistuu taas paremmin.
Jonkun muun tutka olisi ulkomailla ollut täydessä valmiudessa kaiken mahdollisen häärekvisiitan ja muun suhteen, mutta minun tutkani värisi ainoastaan, kun kuljimme mieheni kanssa hääpukuliikkeen ohi. Liikkeen ikkunassa oli kaunis pitsinen hääpuku ja siinä vaiheessa piti kaivaa kameran esille. Onneksi liike oli kiinni, niin en voinut edes harkita siirtyväni sovittamaan. Toimituksen tuolta ulkomailta olisivat voineet olla vähän hankalat. :D
Pakko hehkuttaa, miten ihanaa on reissata mieheni kanssa. Hän nimittäin imuroi ennen matkaa läjän matkaoppaita ja sen jälkeen päättää matkamme kiinnostavimmat kohteet ja suunnittelee matkamme niiden pohjalta. Minä selaan oppaista sen, minkä ehdin ja esitän jotain, mitä voisin haluta nähdä ja hän mukauttaa sen suunnitelmiin. Me riitelemme reissussa todella vähän, sillä olemme oppineet välttämään pahimman suden kuopan: nälän.
Olemme monesti molemmat nälkäisiä, kun edellisestä ruokailusta tulee tarpeeksi pitkä aika ja sen jälkeen alamme etsiä kivaa ruokapaikkaa, jonka molemmat kelpuuttavat. Pahimmillaan tämä johtaa tunnin haahuiluun nälkäisenä ympäri kaupunkia. Ja se taas johtaa melko äkäisiin kommentteihin puolin ja toisin. Joten nykyään yritämme ennakoida nälän ajoissa ja alkaa etsiä ruokapaikkaa ennen kuin olemme nälkäkiukkuisia. Lisäksi tarvittaessa joustamme ja menemme ensimmäiseen vastaantulevaan ravintolaan tai kahvilaan.
Oli ihana elää reissun ajan symbioottisesti. Miehelläni loma vielä jatkui ja minun lähtiessäni reissusta palattuamme töihin, hän ihmetteli, miten osaa olla päivän ilman minua? Näköjään ihan hyvin, mutta olihan se suloista kuulla, että viikon reissaamisenkin jälkeen, toinen olisi vielä jaksanut katsella naamaani.
Mutta palatakseni aiheeseen, olen siis palannut taas linjojen ääreen ja toivottavasti tämä hääsuunnittelukin taas pyörähtäisi toden teolla käyntiin, sillä meidän häihimme on enää reilut vuosi ja kuukausi. Hui! En voi kuin ihmetellä, mihin aika oikein katoaa?
Hah, meille tapahtuu myös lähes aina lomamatkoilla tuo nälkäisenä ja kiukkuisena kaupungilla haahuilu.:D Mies on vielä niin tarkka siitä, että ruoka on laadukasta eikä ravintola ole liian täynnä turisteja, joten toisinaan on ollut todella vaikeata löytää sopivaa paikkaa.
VastaaPoistaNiinpä. Turistirysään ei voi jäädä syömään :D mutta onneksi kertaakaan ei olla lopulta jääty ilman ruokaa.
Poista